Etusivu

Puhujapalvelu
Juhlamusiikki
Juhlatilat
Juhlakäsikirja
Yhteystiedot
Taustajärjestöt

Siviilijuhlat
Häät
Nimiäiset
Aikuistuminen
Hautajaiset
Vuotuisjuhlat

Tulostettava versio
Webmaster

Aikuistuminen

Murrosikä. Viisitoistavuotias ei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Iän karttuminen tuo mukanaan uusia oikeuksia ja velvollisuuksia, usein asiaan sen kummempaa huomiota kiinnittämättä. Varsinaista aikuistumisjuhlaa ei suomalaiseen kulttuuriin vanhastaan kuulunut. Alkujaan piirteitä sellaisesta liitettiin häihin, sittemmin samoja tarpeita on tyydytetty ripillepääsyn ja lakkiaisten avulla. Avioliitto ei enää ole elinehto kuten esivanhemmillemme, ja nykyään se solmitaankin vasta kolmenkymmenen korvilla. Yhteiskunnallinen täysi-ikäisyys ei liioin enää edellytä katekismuksen ulkolukua uskonnollisessa rippikoulussa, eikä ylioppilaaksi ole koskaan kirjoittanut koko ikäluokka.

Vaikka pelkästään aikuistumisen kunniaksi järjestetyt juhlat ovatkin kulttuurissamme uusia, niistä saattaa olla paljon iloa. Aikuistumisseremonialla voidaan liittää nuori vertauskuvallisesti perheeseensä, sukuunsa, ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Seremonia voi auttaa vähentämään vieraantuneisuuden ja juurettomuuden tunteita, joista nuorten sanotaan kärsivän. On kysytty, voiko kukaan tuntea itsensä vieraantuneeksi, jos koko perhe ja ystävät kokoontuvat hänen ympärilleen kertomaan, että he ymmärtävät, rakastavat, tukevat ja arvostavat häntä ja ovat hänestä kiinnostuneita; että tarvitessaan hän voi aina kääntyä heidän puoleensa. He kertovat tämän sanoin ja elein, symbolien, runouden ja musiikin avulla - ja sinetöivät viestinsä lisäksi lahjoin sekä hienolla juhlalla. Paitsi että lämmin seremonia vaikuttaa myönteisesti nuoren ihmisen asenteisiin ja käyttäytymiseen, se tehoaa myös aikuisiin osanottajiinsa sekä muistuttamalla heitä vastuustaan että auttamalla heitä ilmaisemaan myönteisiä tunteitaan vielä arjenkin tuoksinassa.

1980-luvun lopulla eri kouluissa elämänkatsomustietoa opiskelevat nuoret alkoivat kaivata mahdollisuutta omaan, elämykselliseen aikuistumisleiriin. Vuonna 1989 filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien yhdistys FETO ry vastasi huutoon. Kokemukset ensimmäisestä leiristä olivat niin hyviä, että toimintaa päätettiin jatkaa. Tarkoitusta varten perustettiin oma yhdistys, Prometheus-leirin tuki ry eli Protu.

Prometheus-leirit ovat avoimia kaikille peruskoulun 8. luokan käyneille nuorille katsomuksista riippumatta. Prometheus-leiri kestää reilun viikon, yleensä sunnuntaista sunnuntaihin. Leiri päättyy juhlaan, johon nuorten perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät osallistuvat kutsuvieraina. Leirin jälkeen yhä useammalla perheellä on tapana pitää vielä kotona oma juhlatilaisuus.

Juhliminen ei silti toki ole leirinkävijöiden yksinoikeus, vaan jokainen aikuistuva nuori on ansainnut päivänsä parrasvaloissa. Aikuistumisjuhlan voi mainiosti liittää esimerkiksi syntymäpäivään tai peruskoulun päästötodistukseen - tai muuten vain iloita ikääntymisestään silloin ja sillä tavalla kuin se itse kullekin parhaiten sopii. Ainakin 18-vuotissyntymäpäivää soisi sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi juhlittavan perhepiirissä yhtä näyttävästi kuin myöhemmän iän tasavuosikymmeniä.

Olipa juhla aikuismaisen arvokas tai nuorekkaan hullutteleva, sen tulee välittää nuorelle tunne, että häntä arvostetaan!