Hautajaistilaisuudet

Suomalaiset hautajaiset jakaantuvat perinteisesti kahteen osaan: seremoniaan ja muistotilaisuuteen. Kappelissa, hautausmaalla, kotona, luonnossa tai juhlatilassa suoritettava seremonia on uskonnottomilla useimmiten  saattotilaisuus. Myös jäähyväistilaisuus tai saattohetki, jopa lyhyimmillään saatto ovat hyviä ja käyttökelpoisia sanoja. Siunaus taas on varattu uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Muistotilaisuudessa on useimmiten tarjoilua ja jaettuja muistoja. Se voi olla kotona, juhlatiloissa tai ravintolassa. Joskus seremonia on muistotilaisuuden aluksi, varsinkin jos saattotilaisuutta ei pidetä tai se on ollut lyhyesti haudalla.

Uurnanlasku tai tuhkan sirottelu voi olla osana hautajaisia tai se voidaan tehdä myöhemmin.

Milloin siviilihautajaiset? 

Kun vainaja ei kuulu mihinkään uskontokuntaan eikä harjoita aktiivisesti uskontoa

Hautajaistilaisuuden luonteen tulisi määräytyä vainajan katsomuksen perusteella: Johonkin uskontokuntaan kuolinhetkellään kuulunut vainaja haudataan oman uskontokunnan menoin, ELLEI hän ole toisin toivonut, ja vastaavasti: Mihinkään uskontokuntaan kuulumattomalle järjestetään siviilihautajaiset, ELLEI hän ole toisin toivonut. Omaisten sielunhoidolliselle kohtaamiselle on muita tilaisuuksia.