Suomalainen juhlaperinne on kerrostunutta

KukkaseppeleLapsuusmuistojen tuoksut ja tunnelmat, juhlavalmistelujen kihelmöivä jännitys ja samalla niiden tuttuudesta nouseva turvallisuus säilyvät mielessä läpi elämän. Niiden kautta siirrämme kulttuuriperintöä seuraavalle polvelle. Muuttumattomuus on illuusio, sillä jokainen aikakausi, jokainen sukupolvi ja jokainen yksittäinen perhe poimii perinnepullasta omat rusinansa. Vaikka uudelta tavalta vie vain pari vuotta kiinteytyä osaksi suvun ikiaikaiselta tuntuvaa juhlatraditiota, useammat perinteet kuin arvaammekaan ovat säilyneet halki vuosituhansien. Kulttuurit vaihtuvat ja katsomukset muuttuvat, mutta samat juhlat rytmittävät ihmisten arkea edelleen.

Suomalaisissa kalenterijuhlissa on kolme kerrosta. Alimmaisena on ikivanha vuodenkiertoon perustuva juhlaperinne, jonka peitteeksi joitakin vuosisatoja sitten vedettiin ikään kuin maalikerros ja uusi nimilappu. Toisista juhlista tuo kristillinen maali on kulunut kokonaan pois, toisista osittain, ja pinnalle on kerrostunut hiukan moderneja vaikutteita. Juhlatavoistamme kaikkein tutuimmat ja elinvoimaisimmat ovat enimmäkseen ei-kristillistä alkuperää. Vuodenaikojen vaihtelu auringonkierron myötä on antanut vuotuisjuhlille aiheen ja sisällön. Vaikkei aurinkoa enää pidetä jumalana eikä eloonjääminen riipu satokauden onnistumisesta, voidaan joulun tienoilla yhä mainiosti juhlia pitenevää päivää, pääsiäisenä luonnon heräämistä talviunesta ja juhannuksena yötöntä yötä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *